Seura onnittelee valmennuspäällikköä!

Valmennuspäällikkö Pasi Andersson täytti 50 vuotta – mikä mies vuosikymmeniä jääkiekon ytimessä vaikuttanut Pasi oikein on? OKK onnittelee syntymäpäivän johdosta!

Pasi Andersson.

Opettaja, 50 vuotta, Perheeseen kuuluvat vaimo, tytär 25 vuotta ja poika 24 vuotta sekä kultainen noutaja Mixu 7v. Lapset eivät ole enää muutamaan vuoteen asuneet kotona. Kotipaikka Helsinki, Munkkivuori.

Historiasi jääkiekon parissa?

Ykköslajini oli nuorempana käsipallo, jota pelasin SM-tasolla useamman vuoden. Jääkiekko oli vain harrastus. Sitä en pelannut SM-tasolla. Sen sijaan olen useamman kymmenen vuotta pelaillut harrastekiekkoa, jota pelailen edelleen. (taso HIK-liiga).

Valmentajana olen toiminut 20 vuotta: vastuuvalmentajana kiekkokoulusta aikuisten edustusjoukkueisiin kaikissa ikäluokissa, niin harraste kuin kilpakiekkojoukkueissakin. ”Penkin päässä” valmentajana junioripelejä on tullut hoidettua tuhannen pelin verran.

PiTa:ssa olen toiminut valmennuspäällikkönä reilut 10 vuotta ja sitä ennen muutaman vuoden junioripäällikkönä. PiTa:n ja OKK:n yhteistyön syventyessä vuonna 2016, rupesin hoitamaan valmennuspäällikön tehtäviä myös OKK:ssa.

Mikä on paras jääkiekkoon liittyvä ominaisuutesi?

Varmaankin opettajan työn ja vuosien kokemuksen kautta tullut taito opettaa junioreille jääkiekosta jotakin.

Mikä on paras jääkiekkomuistosi?

Vuonna 2011 olin Pita:n 99-ikäluokan mukana Canadassa, Quebecin kansainvälisessä Pee-Wee-jääkiekkoturnauksessa. Turnaus ja noin kymmenen peliä eri halleissa oli upea kokemus.

Kuinka jääkiekko ja sen harrastaminen on muuttunut Suomessa?

Drop Out -ikä on valitettavasti laskenut. Ehkä muut uudemmat lajit ovat vieneet kiekosta harrastajia. Kiekkovarusteet ja sitä kautta pelaaminen ovat kehittyneet melkoisesti. Peli on nopeutunut huomattavasti.

Kuinka vertaisit suomalaista jääkiekon harrastamista muihin maihin?

Suomessa oheisharjoittelu on suunnitelmallista ja kunnossa. Esimerkiksi Canadassa junioriturnauksessa muiden maiden valmentajat videoivat meidän suomalaisten alkuverryttelyjä. Sen sijaan itse jäällä suomalaiset hiovat monimutkaisia kuvioita, kun ”kanukit” kaatavat ämpäreittäin kiekkoja jäälle ja rupeavat laukomaan maalia kohti. Tämä tietysti vähän kärjistettynä, mutta selittää osittain suomalaisten maalinteko-ongelmia vs muut maat.

Meillä myös oikeasti kilpakiekkojoukkueiden harjoitusmäärät (ei pelkästään kaukalossa) ovat jäljessä esimerkiksi venäläisiä ja ruotsalaisia. Suomessa junioreiden pihapelit ovat käytännössä vaihtuneet nettipeleihin.

Kuinka koronavuosi vaikutti mielestäsi suomalaiseen jääkiekkoon?

Tiukat karanteeniohjeet ja -rajoitukset lopettivat joukkuetoiminnan jäähalleissa ja se valitettavasti sai monen harrastepelaajaan lopettamaan. Ne kilpakiekkojoukkueet, jotka eivät pelanneet SM-tasolla, kärsivät eniten ja ilman näitä Mestis-joukkueita, ei SM-tasolle riitä pelaajia tulevaisuudessa.

Myös moni kiekkoseura joutui lomauttamaan työntekijöitä ja on edelleen taloudellisesti vaikeuksissa.

Mitä teet, kun et ole jäähallilla?

Käyn kuntosalilla tai pelailen salibandyä muutamassa harrasteporukassa. Olen muutaman vuoden käynyt myös kokkikerhossa ja nautin ruoanlaitosta kotosalla.

Onko itselläsi tavoitteita vielä jääkiekon saralla? Mitä?

Tavoitteena olisi turvata pienten seurojen (kuten PiTa ja OKK) toimintaedellytykset myös tulevina vuosinakin. Itse tietysti toivon pelailevani vielä useita vuosia harrastekiekkoa, ilman suurempia loukkaantumisia ????.

Mitä luottamustehtäviä sinulla on jääkiekon parissa ja miten näet niiden merkityksen?

Kymmenkunta vuotta olin Jääkiekkoliiton Eteläisen alueen toiminnantarkastaja. Tästä luottamustehtävästä jouduin luopumaan, kun minut valittiin Eteläisen alueen aluehallitukseen. Minut valittiin viime kesäkuussa Jääkiekkoliiton liittovaltuustoon. Toimin myös Jääkiekkoliiton Eteläisen alueen harrastekiekkovaliokunnassa.

Kaikkia helsinkiläisiä urheiluseuroja edustaa Helsingin kaupungin liikuntatatoimen suuntaan Seuraparlamentti. Minut valittiin nyt toistamiseen edustamaan helsinkiläisiä jääkiekkoseuroja tähän Seuraparlamenttiin toiselle kaksi-vuotiskaudelle.

Helsingin alueella jääkiekkoseuroille jaetaan harjoitusvuorot eri jäähalleille Jäänjakotoimikunnan toimesta sarjailmoittautumisten perusteella. Olen ollut tässä JJTK:ssa kymmenkunta vuotta ja viimeiset kaksi vuotta toiminut puheenjohtajana.

Nämä luottamustoimet opettavat ymmärtämään lajia kokonaisvaltaisesti, ei vain yksittäisen joukkueen tai seuran näkökulmasta.

Toivottavasti pystyn myös oman kokemukseni ja luottamustoimieni kautta antamaan lajille ja helsinkiläisille kiekkoseuroille jotakin ja tietysti omassa seurassa junioreille mahdollisuuden harrastaa tätä upeata lajia nimeltä jääkiekko.