Tavoitteet ja arvot

1. OULUNKYLÄN KIEKKO-KERHON TAVOITTEET JA ARVOT

1.1 URHEILULLISET TAVOITTEET

OKK on juniorikasvattajaseura. OKKn tavoitteena on tarjota pelaajille mahdollisuudet harrastaa ja oppia jääkiekkoa laadukkaasti hoidetussa seurassa. Ikäluokkien urheilullisissa tavoitteissa otetaan huomioon lasten, nuorten ja joukkueiden yksilölliset näkökulmat. Toimimme G (6-7v) - A-junioreihin (20v).

1.1.1 SEURAN JOUKKUEET

Lasten ja nuorten joukkueita on G-junioreista A-nuoriin.

Aikuisjoukkueita perustetaan seuran resurssien mukaan kuntokiekosta, ikämies- ja harrastekiekkoon ja aina divisioonajoukkueisiin asti.

1.1.2 VALMENNUS- JA KASVATUSJÄRJESTELMÄ

Linkissä kaavio OKKn valmennus- ja kasvatusjärjestelmästä.

1.2 KASVATUKSELLISET TAVOITTEET JA ARVOT

OKKssa kasvatukselliset tavoitteet ovat kaikkien ikäluokkien pelaajille samat. Ohjaajien ja valmentajien tavoitteena on kasvattaa pelaajat

  • urheilulliseen ja terveelliseen elämäntapaan, joka takaa heille hyvän peruskunnon
  • myönteisen, itseensä luottavan ja terveen minäkuvan omaaviksi nuoriksi, jotka osaavat iloita onnistumisistaan ja kannustaa kavereitaan epäonnistumisissakin
  • muiden pelaajien huomioonottamiseen ja ryhmässä toimimiseen
  • hyväksymään erilaiset ihmiset
  • toimimaan kärsivällisesti vaihtelevissa olosuhteissa
  • huolehtimaan annetuista tehtävistä, varusteista ja hygieniastaan
  • toimimaan yhteisön sääntöjen edellyttämällä tavalla
  • huolehtimaan koulunkäynnistä ja olemassa olevasta ympäristöstä

Hyvä joukkuehenki syntyy vain kun jokainen haluaa tehdä työtä sen eteen. Jokaisen tulee olla kannustava joukkuekavereita kohtaan kaikissa tilanteissa, epäonnistumisissakin.

OKKn arvoihin kuuluvat urheilullinen elämäntapa, vastuuntunto joukkueesta ja seuran toiminnasta, toiminnan avoimuus, lähimmäisen kunnioittaminen, tasapuolinen kohtelu harjoituksissa ja peleissä sekä ympäristökasvatus.

1.2.1 PÄIHTEETÖN PELIKENTTÄ

OKKn tavoitteena on kasvattaa pelaajat urheilulliseen elämäntapaan. Siihen eivät kuulu alkoholin, huumaavien aineiden tai nuuskan käyttö eikä tupakointi. Nämä ovat kiellettyjä kaikissa seuran tilaisuuksissa. Joukkueiden toimihenkilöiden ja vanhempien velvollisuus on olla hyvänä esimerkkinä sekä huolehtia asiaan liittyvästä ohjauksesta ja valvonnasta.

1.3 SINETTISEURATOIMINTA

Sinettiseurana toimiminen on normaalia jääkiekkoseuran toimintaa, jossa lajiharjoittelun ja pelaamisen ohella korostetaan erityisesti lasten ja nuorten kasvun ohjauksen merkitystä sekä monipuolisten liikunnallisten valmiuksien kehittämistä. Yleisinä tavoitteina ovat yksilön henkinen kasvu, sosiaalisuuteen kasvaminen ja urheilullisten elämäntapojen omaksuminen. Sinettilupaukset näet omasta valikostaan.

2. SEURA

Seuran hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi 4-6 seuran kokouksessa valittua henkilöä. Hallitus käyttää seuran päätös– ja toimeenpanovaltaa. Hallitus käsittelee uusien joukkueiden perustamiset sekä tukee ja ohjaa joukkueiden toimintaa. Hallitus nimeää seuran luottamus- ja toimihenkilöt. Hallitus järjestää vuosikokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti seuran käytännön toiminnan, valvoo seuran taloutta ja valitsee valmennuspäällikön ehdotuksesta valmentajat joukkueille.

2.1 HALLITUKSEN NIMEÄMÄT TOIMIHENKILÖT

Puheenjohtaja valitaan seuran vuosikokouksessa joka toinen vuosi. Puheenjohtaja johtaa hallituksen työskentelyä sekä edustaa seuraa ulospäin. Puheenjohtaja on seuran työntekijöiden esimies.Varapuheenjohtaja toimii tarvittaessa puheenjohtajan sijaisena. Talousvastaava toimii seuran konsernin taloudenhoitajana ja kirjanpitäjänä sekä ohjeistaa joukkueita. Osapäiväisen toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluu operatiivisen toiminnan toteuttaminen. Kokopäiväisen valmennuspäällikön tehtäviin kuuluu valmennus- ja urheilutoiminnan suunnittelu ja kehittäminen. Seuran ympäristövastaava ylläpitää seuran ympäristöohjelmaa ja informoi joukkueita seuran ympäristötavoitteista ja -kasvatuksesta. Seuran turvallisuusvastaava ylläpitää seuran turvallisuusohjelmaa ja informoi joukkueita turvallisuusasioissa.

2.2 SEURAN ONGELMANRATKAISUELIN

Seuran hallitus nimeää ongelmanratkaisuelimen edustajat hallituskaudeksi kerrallaan. Siihen kuuluvat puheenjohtaja sekä kolme hallituksen jäsentä. Ongelmanratkaisuelin selvittää hallituksen pyynnöstä seuran sisäisiä ongelmia. Ongelmanratkaisuelin ei käsittele raha-asioista johtuvia ongelmia.

3. SEURAN TOIMINTA

OKKn käytännön valmennus- ja kilpailutoiminta tapahtuu ikäluokkajoukkueissa, G-A –juniorit. Jokainen joukkue vastaa omasta toiminnastaan seuran yleislinjojen mukaan itsenäisesti. Joukkue on velvollinen noudattamaan seuran sääntöjä ja arvoja sekä muita hallituksen antamia ohjeita. Joukkueet saavat tukea toimintaansa seuran luottamus- ja toimihenkilöiltä.

3.1 JOUKKUEET

Joukkueen vanhemmat valitsevat joukkueen kokouksessa joukkueenjohtajat, rahastonhoitajan, ympäristövastaavan ja huoltajat sekä näille tarvittavan määrän apuvoimia. Seura valitsee vastuuvalmentajan ja apuvalmentajat, -ohjaajat. Tavoitteena on, että nuoremmissa, alle 10-vuotiaiden ikäluokissa olisi käytettävissä yksi ohjaaja 5-6 pelaajaa kohti. Vanhemmissa ikäluokissa vanhempien rooli ohjaajina pienenee ja joukkueille pyritään löytämään ulkopuolinen valmentaja.

Toimihenkilöt muodostavat joukkueen tukiryhmän, joka vastaa kauden toiminnan toteutumisesta, tehtyjen ja hyväksyttyjen toiminta- ja taloussuunnitelmien puitteissa. Toimihenkilöt valitaan aina kaudeksi kerrallaan. Toimihenkilöt ovat seuran edustajia joukkueissa ja heille suositellaan seuran jäseneksi liittymistä. Seura kouluttaa toimihenkilöitä tarvittaessa sekä pitää tarvittaessa informatiivisia kokouksia, esim Jojo-kokous 1-2 krt / kausi.

Seuran hallitus vahvistaa vuosittain valmentaja-, joukkueenjohtaja ja rahastonhoitajavalinnat.

Joukkueen kokous ja pelaajat tekevät kauden alussa joukkueen toimintaa ohjaavat joukkueen pelisäännöt ja päättävät joukkueen toimintasuunnitelmasta. Joukkueen sääntöjen laatimisessa avustavat seuran valmennuspäällikkö ja hallituksen ko. ikäluokan vastaavat. Säännöt tehdään Nuoren Suomen ja SJL:n sääntömateriaalin pohjalta ja ne toimitetaan kauden alussa seuran toimistolle sekä jääkiekkoliittoon. Toimintaohjeista näet toimihenkilöiden tehävänkuvaukset.

3.1.2 VANHEMMAT

Vanhemmat ovat toiminnan tärkeimpiä tukijoita. Vanhemmilla on päävastuu toimihenkilöiden laatiman budjetin ja toimintasuunnitelman taloudellisesta toteutumisesta. Vanhemmat allekirjoittavat pelaajasopimuksen lapsen ollessa alle 18-vuotias. Lisäksi vanhemmat toimivat seuran tavoitteiden ja arvojen mukaan, sitoutuvat noudattamaan seuran sääntöjä, joukkueen yhteisiä pelisääntöjä sekä toimimaan niiden ja SJL:n sekä alueen sääntöjen mukaan. Osallistuvat joukkueen vapaaehtoistyöhön yhteisen harrastuksen hyväksi sekä ymmärtävät omalta osaltaan toiminnassaan lasten harrastustoiminnan periaatteet.

Pelaajien vanhemmilta edellytetään rakentavaa ja kannustavaa asennetta lasten harrastusta kohtaan. Arvostava käyttäytyminen tuomareita, vastustajia, näiden vanhempia sekä oman joukkueen jäseniä kohtaan kuuluu OKK- henkeen. Näitä periaatteita rikkovaa henkilöä kohtaan joukkue ja seuran hallitus voivat ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla joukkueen työrauha ja seuran maine voidaan palauttaa. Toimenpiteinä voidaan käyttää mm. puhuttelua, määräaikaista kieltoa osallistua joukkueen / seuran tilaisuuksiin tai muita kurinpidollisia ja ohjaavia toimia.

3.1.3 TOIMIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄT

Joukkueen vanhempainkokous ja pelaajat tekevät kauden alussa joukkueen toimintaa ohjaavat joukkueen pelisäännöt ja päättävät joukkueen toimintasuunnitelmasta. Joukkueen sääntöjen laatimisessa avustavat seuran valmennuspäällikkö ja toiminnanjohtaja. Säännöt tehdään Nuoren Suomen ja SJL:n sääntömateriaalin pohjalta ja ne toimitetaan kauden alussa seuran toimistolle.

Mikä on sinun roolisi ?

PELAAJAVALMENTAJAÄITI JA ISÄ

Pelaan jääkiekkoa, koska MINÄ haluan. En, koska vanhemmat tai valmentajat haluavat niin.

Olen kohtuullien vaatimuksissani ja muistan, että pelaajillakin on muita mielenkiinnon kohteita.Muistan, että lapseni pelaa jääkiekkoa, koska hän haluaa sitä ja se on hänestä kivaa.
Noudatan sääntöjä ja reilun pelin henkeä.Huolehdin siitä, että varusteeet ja harjoitusolosuhteet ovat kunnossa ja turvallisia sekä kaikille pelaajille sopivia.Opetan lastani pelaamaan sääntöjen mukaan ja ratkaisemaan riidat puhumalla.
Käyttäydyn maltillisesti. Tappelut ja suunsoitto pilaavat tunnelman kaikilta.Teen kaikkeni, että kaikki pelaajat saavat yhtäläisen huomion.Opetan lapsilleni, että tärkeintä ei ole voittaminen, vaan parhaansa tekeminen.
Kunnioitan vastustajiani.Opetan pelaajia kunnioittamaan sääntöjä, tuomareita ja vastustajia.Annan tunnustusta ottelussa tehdyille hyville suorituksille sekä oman joukkueen että vastustajan.
Teen parhaani ollakseni todellinen joukkuepelaaja.Koulutan itseäni valmentajana.En arvostele tuomareita tai epäile heidän rehellisyyttään.
Yritän muistaa, että voittaminen ei ole tärkeintä. Vähintään yhtä tärkeää on pitää hauskaa, kehittyä pelaajana, uusien ystävien saaminen ja parhaansa yrittäminen.Muistan, että pelaajat tarvitsevat valmentajan, jota he voivat kunnioittaa.En nöyryytä lastani, enkä huuda hänelle, kun hän tekee virheitä tai pelaa huonosti.
Annan tunnustusta kaikille hyville suorituksille.Kannustan pelaajia positiivisesti ja näytän esimerkkiä käyttäytymiselläni.Kohtelen lastani voittajana jokaisen ottelun jälkeen kannustamalla ja kehumalla hyvistä suorituksista.
Muistan, että valmentajat ja tuomarit haluavat auttaa minua ja annan sille sen ansaitseman arvostuksen.Toimin yhteistyössä tuomareiden kanssa hyvän pelin edistämiseksi.Kunnioitan ja arvostan valmentajia, jotka uhraavat omaa aikaansa lasten vuoksi.

3.1.4 TOIMIHENKILÖN RANKAISEMINEN

Pelitilanteissa tapahtuneesta rikkomuksesta liiton elimet voivat langettaa toimitsijakieltoja myös joukkueen toimihenkilöille. Toimitsijakiellon saanut henkilö ei saa osallistua joukkueen peleihin muuten kuin katsojana.

3.2 KERHOT JA KOULUT

4.1 TOIMINTA ERI IKÄLUOKISSA

G – D – junioreiden ikäluokissa seuran toiminnan avainsanoja ovat: kaikille, hauska ja kehittävä harrastus, onnistumisen elämyksiä, fyysisten ja psyykkisten ominaisuuksien kehittäminen herkkyyskaudet huomioiden, pelin perusasioiden opettaminen ja sosiaalisen kasvun ohjaaminen.

C – A – junioreiden etusijalla on pelaajan edun mukaan, että hän pelaa kykyjensä, tavoitteidensa ja innokkuutensa edellyttämässä joukkueessa. Toiminnan lähtökohtia ovat lisäksi yhdessä oleminen ja sosiaalinen verkosto sekä terveiden elämäntapojen edistäminen.

4.1.1 KIEKKOKOULU G-juniorit

Kaikki halukkaat lapset otetaan mukaan toimintaan. Toiminta tapahtuu SJLn lapsivaliokunnan uusien suositusten mukaisesti niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti. Ikäluokka osallistuu kahdella (tai niin monella kuin on tarpeellista) tasavahvalla joukkueella Jääkiekkoliiton Leijonaliigaan.

4.1.2 JOUKKUEET F - E -junioreissa

F-E -junioreiden ikäluokissa muodostetaan vuosittain niin monta joukkuetta, kun seuralla on olosuhteiden puolesta mahdollisuus tarjota. Uusia pelaajia otetaan mukaan, mikäli joukkueissa on tilaa. Koska pelaajien väliset kaveruussuhteet ovat tärkeä tekijä lasten nauttiessa harrastuksestaan, ne pyritään ottamaan huomioon joukkueita muodostettaessa. Harjoituksissa ja peleissä pelaajat voidaan jakaa tason mukaisiin ryhmiin, jolloin jokainen pääsee pelaamaan omalla tasollaan, harrastaminen on mieluisampaa ja kehittävämpää.

4.1.3 JOUKKUEET D – A -junioreissa

D2 ikäluokasta alkaen siirrytään SJL:n pääkaupunkiseudun alueella tasosarjoihin. Tasoero eri sarjatasolla pelaavien joukkueiden välillä voi olla huomattava. OKKn joukkueet D – A ikäluokkiin muodostetaan vuosittaisten pelaajien määrän ja taitotason mukaan kuin mihin seuralla on olosuhteidensa puolesta mahdollisuus. Tavoitteena on löytää jokaiselle pelaajalle mielekäs harjoittelu- ja pelaamisympäristö, joka tukee pelaajan tavoitteita sekä tarjoaa onnistumisia ja haasteita. Seura edellyttää yhteistyötä eri joukkueiden kuin myös eri ikäluokkien välillä parhaan mahdollisen kehityksen aikaansaamiseksi.

Tapauksissa, joissa pelaaja siirtyy oman ikäluokan joukkueesta toiseen (esim. 93 AAA ja 93 A/AA), asia sovitaan aina erikseen pelaajan ja molempien joukkueiden vastuuvalmentajien kanssa. Sekä nuoremmissa ikäluokissa huomioidaan myös vanhempien näkemys. Jos edellä mainitut eivät pääse yhteisymmärrykseen, vastuuvalmentajien näkemys on viime kädessä ratkaiseva asia. Pelaajasiirrot eivät saa hankaloittaa kummankaan joukkueen toimintaa. Jos edellä mainitut eivät pääse yhteis- ymmärrykseen, pelaajat pelaavat omassa tasojoukkueessaan. Joka tarkoittaa, että pelaaja pelaa siinä joukkueessa missä on aloittanut kauden. Mikäli ylemmässä tasojoukkueessa toimiminen osoittautuu liian haasteelliseksi, pelaajalle järjestetään mahdollisuus siirtyä takaisin omaan joukkueeseen.

Valmentajat pyrkivät antamaan pelaajille mahdollisuuksien mukaan kirjallista palautetta.

4.1.4 NUORTEN KILPAKIEKKO

Vanhemmassa C – ikäluokassa seuran pelaajat voivat pyrkiä HooCeen ja East Hockey Clubin (EHC) kilpakiekkojoukkueisiin, ja sitä kautta tähdätä aina ammattilaisuuteen asti. Helsingissä toimii HooCee ja EHC nimiset kilpakiekkoseurat, johon OKKn pelaajat voivat halutessaan pyrkiä pelaamaan. Pyrkimyksenä on tavoitteellinen ja pitkäjänteinen itsensä kehittäminen ja sitä kautta kilpailullinen menestys.

HooCee ja EHC ovat kilpakiekkoon keskittyviä seuroja, joiden tarkoituksena on tarjota ensisijaisesti sopimuksen piirissä oleville kasvattajaseurojen pelaajille mahdollisuuden harrastaa jääkiekkoa kilpasarjoissa valtakunnallisella tasolla ikäryhmissä A, B ja C. HooCeen toinen kasvattajaseura on Karhu-kissat. EHCssä muita kasvattajaseuroja OKKn lisäksi ovat IHK, Red Wings ja Viikingit.

4.1.5 AIKUISJOUKKUEET

Aikuisjoukkueita perustetaan niin monta mihin seuralla on olosuhteidensa puolesta mahdollisuus. Aikuisjoukkueet toimivat taloudellisesti erillisenä organisaationaan harrastekiekosta kilpakiekkoon.

4.1.6 KELKKAJÄÄKIEKKO

OKK sai avustusrahaa liikuntaesteisten jääkiekkoharrastuksen tukemiseen vuonna 2005 Suomen Jääkiekkoilijat ryn Suomen World Cup joukkueen (2004) ansaitsemasta hopeasijoitusbonuksesta. Avustuksilla on ostettu kiekkokelkkoja ja mailoja sekä jääkiekkokypäriä. Teemme yhteistyötä eri tahojen kanssa. Tavoitteena on saada yksi säännöllisesti harjoitteleva ryhmä. Laji on paralympialaji ja jääkiekkoa pelataan samoilla säännöillä ja varusteilla kuin muutenkin jääkiekkoa.

4.2 PELAAMINEN MUUSSA KUIN OMASSA IKÄLUOKASSA

Perusperiaate on, että pelaajat harjoittelevat ja pelaavat ensisijaisesti omassa ikäluokassa. Loppuvuodesta (loka-joulukuu) syntyneet pelaajat voivat pelata vuotta nuorempien mukana SJL:n yli-ikäisyyssäännön mukaisesti.

F-D junioreissa nuorempi pelaaja voi pelata vanhemmassa ikäluokassa, mikäli tähän on painava perusteltu syy, esim. perhe, asuinpaikka, kaverit ja ryhmän koko. Asiassa voidaan huomioida myös pelaajan henkilökohtaiseen kehittymiseen liittyvä perustelu tai vanhemman ikäluokan pelillinen vahvistaminen.

Tällaisissa tapauksissa, joissa pelaaja siirtyy seuran joukkueesta toiseen, asia sovitaan aina erikseen pelaajan ja molempien joukkueiden vastuuvalmentajien kanssa. Sekä nuoremmissa ikäluokissa huomioidaan myös vanhempien näkemys. Jos edellä mainitut eivät pääse yhteisymmärrykseen, tilanteesta päättää valmennuspäällikkö.

Pelaajasiirrot eivät saa hankaloittaa kummankaan joukkueen toimintaa.

Mikäli vanhemmassa ikäluokassa toimiminen osoittautuu liian haasteelliseksi, pelaajalle järjestetään mahdollisuus siirtyä takaisin omaan ikäluokkaansa.

4.3 POISSAOLOISTA ILMOITTAMINEN

Pelaajan tai jonkun muun hänen puolestaan tulee ilmoittaa poissaoloistaan joukkueen tapahtumasta niin pian kuin se on tiedossa. Joukkueet sopivat omissa säännöissään tarkemmin, miten ilmoittaminen tapahtuu. Seura edellyttää aktiivista osallistumista seuran toimintaan!

Pelaajaa ei saa rangaista harjoittelu-, pelikiellolla tai jollakin muulla vastaavanlaisella sanktiolla, jos hän on ilmoittanut poissaoloistaan sovitulla tavalla. Pitkäaikaiset poissaolot ja niiden seuraamukset sovitaan aina tapauskohtaisesti pelaajan ja vastuuvalmentajan kanssa, sekä nuoremmissa ikäluokissa myös vanhempien näkemys otetaan huomioon.

4.4 PELAAJAN VÄRVÄÄMINEN

Pelaajan värvääminen toisesta seuran joukkueesta on kielletty.

Seura edellyttää sen sijaan C1-A –juniorijoukkueiden valmentajilta yhteistyötä esim. lahjakkaiden pelaajien harjoitusmahdollisuuksien tehostamiseksi.

Pelaajan värvääminen myös muista alueen jääkiekkoseuroista on kaikilta seuran toimihenkilöiltä kielletty.

4.5 VALMENNUS JA OHJAUS

Seura osoittaa valmennuspäällikön esityksestä vastuuvalmentajan joukkueisiin kaudeksi kerrallaan, sekä tekee kirjalliset työsopimukset. Joukkueet vastaavat heidän kustannuksistaan.

E ikäluokasta eteenpäin valmentajia pyritään kierrättämään seuran sisällä kahden vuoden välein, jotta valmentajien oma motivaatio säilyy ja lapset ja nuoret oppivat tuntemaan erilaisia ohjaus- ja kasvatustapoja. Seura kustantaa ja organisoi mahdollisuuksien mukaan valmennuspäällikön avustuksella erikoisvalmennuksen kuten maalivahtivalmennuksen ja taitojäät. Seura pyrkii järjestämään kaikille saman ikäryhmän joukkueille yhtä tasokkaat valmentajat ja ohjaajat.

Ohjaajat ja valmentajat suunnittelevat joukkueensa toiminnan päälinjat ja sitoutuvat auttamaan joukkueisiin mukaan otettuja pelaajia kehittymään tasapuolisesti.

G-F junioreissa ohjaaminen (ja valmentaminen) on parhaimmillaan yksittäisen pelaajan auttamista kehittymään hänen innokkuutensa, toiveidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla. Ohjauksessa otetaan huomioon lapsen ja nuoren tarpeet sekä etu. OKKssa toimitaan lasten ehdoilla, jolloin jokainen mukana oleva pääsee kokemaan onnistumisen elämyksiä.

D- ja vanhemmissa junioreissa valmentaminen on parhaimmillaan yksittäisen pelaajan auttamista kehittymään hänen tavoitteidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla. Jääkiekkoilullisena tavoitteena on kehittää mahdollisimman monipuolisia ja taitavia pelaajia, jotka nauttivat jääkiekon harjoittelemisesta ja pelaamisesta sarjatasosta riippumatta.

4.6 PELAAJAN KEHITTYMISEN ARVIOINTI

Samanikäisellä lapsella voi olla jopa neljän vuoden ero fyysisessä ja henkisessä kasvussa. Pelaajan kehittymisen seuraamiseksi valmentajat ja ohjaajat antavat mahdollisuuksien mukaan 1-2 kertaa kaudessa pelaajille henkilökohtaista palautetta kehittymisestä. Tarkkailtavat ominaisuudet ovat : henkiset ominaisuudet, omatoimisuus, fyysiset valmiudet, jääkiekkotaidot ja pelitilanneroolit. Lisäksi jokaisella pelaajalla on oikeus saada pyydettäessä itselleen kirjallinen arvio kehittymisestään.

4.7 HARJOITTELU

Harjoittelusta vastuuvalmentaja ja joukkueenjohtaja tekevät kauden alussa kausisuunnitelman. Siinä selvitetään toiminnan yleinen päämäärä, toiminnan tavoitteet, harjoittelun jaksotus, harjoituskertamäärät, harjoituspelit, turnaukset ja muut tapahtumat. Kausi- ja taloussuunnitelmat esitetään joukkuekokouksen hyväksyttäväksi.

Jääkausi alkaa G–junioreilla syyskuun lopussa, ja muilla ikäluokilla yleensä koulujen alettua elokuussa. G -junioreiden kausi päättyy maaliskuun lopussa ja muilla ikäluokilla aikaisintaan huhtikuun lopussa.

Ikäluokkakohtaiset jää- ja muut harjoitusmäärät selviävät liitteenä olevasta taulukosta, joka noudattaa SJL:n suosituksia. Joukkueella voi jäävuorojen lisäksi olla viikoittainen salivuoro monipuolisuuden kehittämiseksi, jonka anominen hoidetaan joukkueen itsensä toimesta.

C-, B- ja A-junioreiden tapahtumamäärät sovitaan erikseen joukkueen tason, tavoitteiden ja harjoitushalukkuuden mukaan. Harjoittelumäärien tulee noudattaa pääpiirteissään seuran antamia harjoittelumääräosuuksia. Pelaajien koulu-, opiskelu-, työ- yms. syyt tulee ottaa huomioon määriä mietittäessä.

4.8 PELAAMINEN JA PELUUTTAMINEN

OKK suosittelee kaikissa ikäluokissa mahdollisuuksien mukaan kolmella kentällisellä pelaamista. Sairaiden ja loukkaantuneiden pelaajien peluuttaminen on ehdottomasti kielletty. Pelaajia jotka eivät pelaa (esim. lepovuoro), ei voida edellyttää vasten tahtoaan seuraamaan ottelua paikan päällä.

4.8.1 Leijonaliiga , G-F –juniorit

Pelit pelataan SJL:n Leijonaliigasääntöjen mukaisesti poikittaiskentällä ja leijonaliigamaaleilla. Kaikille lapsille annetaan tasapuolisesti peliaikaa niin harjoitus- kuin sarjaotteluissa. Myös pelaajien kauden aikana pelaamien otteluiden määrä on oltava mahdollisimman tasainen. Lisäksi kaikkia pelipaikkoja kierrätetään tasapuolisesti kenttäpelaajilla. Kaikkien halukkaiden on myös saatava kokeilla maalivahdin paikkaa.

4.8.2 E -juniorit

Pelit pelataan SJL:n juniorisääntöjen mukaan siten, että kaikille lapsille, joiden on ilmoitettu pelaavan, pyritään antamaan tasapuolisesti peliaikaa niin harjoitus- kuin sarjaotteluissa. Myös pelaajien kauden aikana pelaamien otteluiden määrä pyritään järjestämään mahdollisimman tasaiseksi.

4.8.3 D – C2 -juniorit

Peleissä noudatetaan SJL:n juniorisääntöjä ja pelaajia pyritään peluuttamaan koko pelikauden puitteissa tasapuolisesti joukkueen yhteisten pelisääntöjen rajoissa. Omassa tasoryhmässä peliajan jäädessä vähäiseksi pelaajalle tarjotaan mahdollisuutta pelata otteluita alemmassa tasoryhmässä. Näin myös pelaajien kauden aikana pelaamien otteluiden määrä pyritään luomaan mahdollisimman tasaiseksi. Tasapuolisuutta voidaan järjestää myös kierrättämällä lepääviä pelaajia.

4.8.4 C1 - A –juniorit

C1-A –junioreissa valmentajat päättävät peluuttamisesta. Peliajan saamisen edellytyksenä on aktiivisen harjoituksiin osallistumisen lisäksi yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- että joukkueen sääntöjen noudattaminen. Seura pyrkii joukkueen tason mahdollistamaan mahdollisimman korkeaan alueellisen tai kansallisen tason kilpailuun.

Jos joukkueessa on pelaajia yli tarvittavan määrän, valmennus päättää joukkueeseen otettavat pelaajat. Pudonneille pelaajille pyritään löytämään sopiva paikka yhteistyöseuroista.

4.9 OTTELUT JA TURNAUKSET

Seura ilmoittaa ja osallistuu joukkueillaan Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) ja jääkiekkoliiton Pääkaupunkiseudun- alueen näille ikäluokille tarkoitettuun sarjatoimintaan ja noudattaa jääkiekkoliiton sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia. Tavoitteena on ilmoittaa joukkueet niiden pelaajien taitotasoa parhaiten vastaaville sarjatasoille, jolloin ottelut ovat tasaisia ja pelaajia kehittäviä.

Seura ei aseta menestymistavoitteita joukkueilleen, vaan antaa valmentajille / ohjaajille mahdollisuuden keskittyä pelaajien henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen.

Joukkueet voivat osallistua ylialueellisiin harjoitussarjoihin, turnauksiin ja pelata harjoitusotteluita joukkueen hyväksyttyjen toiminta- ja taloussuunnitelmien puitteissa, huomioiden alueen, liiton ja seuran säännöt ja ohjeet.

Turnauksissa tulee huomioida seuran alueen ja liiton antamat ohjeet. Seuralta joukkue joutuu anomaan luvan seuraavissa tapauksissa:

· Turnaus on ulkomailla (tarvitaan myös kv-ottelulupa liitosta)

· Joukkue järjestää itse turnauksen (anottava lupa myös alueelta)

Seura järjestää mahdollisuuksien mukaan joka vuosi turnauksen Malmin jäähallilla. Turnaukseen voivat osallistua kaikki halukkaat ikäluokat. Turnauksen organisoimiseksi toiminnanjohtaja kutsuu koolle turnaustoimikunnan, joka valmistelee ja toteuttaa turnauksen yhdessä kaikkien mukanaolevien ikäluokkien kanssa.

4.10 PELAAJAN RANKAISEMINEN

Joukkueena harjoittelu ja pelaaminen vaatii kurinalaista ja yhtenäistä toimintaa. Aiheettomat poissaolot ja häiritsevä käyttäytyminen haittaavat asianomaisen omaa kehittymistä sekä koko joukkueen toimintaa.

Ensisijaisena rangaistusmuotona on valmentajan puhuttelu harjoitusten aikana. Jos on välttämätöntä, valmentaja voi sulkea pelaajan määräajaksi joukkueen toiminnan ulkopuolelle. Joukkueeseen mukaan otettua pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta muista kuin erityisen painavista, hyvien tapojen vastaiseen käytökseen liittyvistä syistä. Erottamisesta päättää aina seuran hallitus. Tähän kohtaan ja kaikkeen joukkueiden toimintaan liittyvät erimielisyydet ja epäselvyydet ratkoo viime kädessä seuran ongelmanratkaisuelin.

4.11 JÄÄVUOROT JA NIIDEN HALLINTA

OKK on muiden helsinkiläisten seurojen kanssa yhteistyössä Jääkenttäsäätiön jäänjakotoimikunnassa, joka jakaa keskitetysti jääaikaa Helsingin kaupungin alueella olevista halleista. OKKssa jäälle lasketaan keskituntihinta, eli kaikille joukkueille jään hinta on sama riippumatta paikasta tai ajasta.

OKKssa on Jäänjakaja, joka jakaa seuran saamat jäät eri ikäluokille SJLn harjoitussuositusten mukaisesti. Pyrimme jakamaan joukkueille vakiovuoroja, jotta perheet ja pelaajat saavuttaisivat paremman elämänhallinnan.

Joukkue on vastuussa saamistaan jäävuoroista. Mikäli joukkue ei käytä saamaansa jäävuoroa, on asia ilmoitettava välittömästi. Jäänjakaja tarjoaa vapautuvaa jäävuoroa ensin seuran omille joukkueille ja sen jälkeen muille käyttäjille. Jos vapautuvalle jäävuorolle ei löydy käyttäjää, laskutetaan joukkuetta vaikkei se vuoroaan käyttäisikään.

OKK harjoittelee seuraavissa jäähalleissa: Malmi, Oulunkylä ja Konala. OKK on Malmin hallin yksi perustajaseuroista. Malmin halli toimii OKK:n kotihallina, josta pyritään saamaan mahdollisimman paljon jäätä seuran käyttöön.

5. TALOUDEN HOITO SEURASSA JA JOUKKUEISSA

5.1 SEURAN TALOUDEN HOITO

OKKn seuratason taloudenhoitajana toimii talousvastaava. Seuran joukkueiden taloutta hoitaa joukkueen rahastonhoitaja, joka toimittaa seuran ohjeiden mukaan kirjanpitomateriaalit toimistolle. Seuran tilikausi on 1.6 - 31.5 seuraavaa vuotta.

Seuran nimiin voi varuste- ym. hankintoja tehdä vain etukäteen tehdyllä hallituksen päätöksellä.

Tuloverolain (1535/92) 22 § mukaan liikunta- ja urheiluseuroja voidaan pitää yleishyödyllisinä yhteisöinä mikäli ne täyttävät seuraavat kolme kriteeriä:

1. Yleishyödyllisen yhteisön tulee toimia yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi.

2. Yleishyödyllisen yhteisön toiminta ei saa kohdistua rajoitettuihin henkilöpiireihin.

3. Yleishyödyllinen yhteisö ei saa tuottaa toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona tai kohtuullista suurempana palkkana.

5.2 JOUKKUEEN VARAINHANKINTA JA TALOUDENHOITO

Ikäryhmä voi muodostaa yhden, kaksi tai useampia joukkueita, jotka voivat taloudellisesti ja harjoitusten osalta toimia yhtenä tai useampana ryhmänä. Tyypillisesti nuoremmissa ikäluokissa toimitaan yhtenä ryhmänä ja vanhemmissa (C-B- juniorit) kahtena erillisenä organisaationa.

OKKn joukkueet tekevät kullekin toimintakaudelle joukkueensa talousarvion, tulo ja menoarvion. Budjetin tekevät joukkueen rahastonhoitaja, joukkueenjohtaja ja vastuuvalmentaja yhdessä. Tämän budjettisuunnitelman joukkueenjohtaja esittelee joukkueen vanhemmille, jonka joukkuekokous hyväksyy. Hyväksytty budjettisuunnitelma on toimitettava toimintasuunnitelman liitteenä seuran hallitukselle (toimistolle) ilmoitettuun määräpäivään mennessä. Jokaisen joukkueen on vuosittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Jos joukkue jää velkaa seuralle kauden lopussa, seuraavan kauden jäävuorot eivät ala ennen kuin sitoumukset on hoidettu.

Joukkueen toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästössä rahaa, jolla vaje voidaan kattaa tai rahaa varataan stipendien jakoon.

Joukkueen varojen käyttöä valvovat rahastonhoitaja ja joukkueenjohtaja. Kokonaisvastuu toiminnasta on seuran hallituksella. Joukkueeseen hyväksytty pelaaja ja/tai hänen vanhempansa allekirjoittaa pelaajasopimuksen kausittain, jossa on kuvattu pelaajan oikeudet ja vastuut, mm. maksujen maksamisesta ja kaudelta kerättävän maksun suuruus. Taloudellinen vastuu seuran suuntaan on rahastonhoitajalla ja joukkueenjohtajalla yhdessä.

Joukkueiden budjetit ja tilinpäätökset sekä hallituksen budjetti yhdistetään seuran budjetiksi ja tilinpäätökseksi, jonka tarkastavat seuran tilintarkastajat. Joukkueella voi lisäksi olla myös omat sisäiset tilintarkastajat. OKKn vuosikokous hyväksyy seuran budjetin.

Joukkueen toimihenkilöiden korvaukset:

  • Joukkue ei voi maksaa minkäänlaisia korvauksia missään muodossa joukkueen toimihenkilöille, pelaajille, heidän vanhemmilleen tai muille ulkopuolisille henkilöille.
  • Ainoana poikkeuksena joukkue voi joukkuekokouksen päättämällä ehdotuksella (pöytäkirja liitettävä kirjanpitoon) ja seuran hallituksen päätöksellä maksaa toimihenkilöille kulukorvauksia, jotka voivat olla verolain mukaisesti maksimissaan 2000 e / vuosi.
  • Joukkue maksaa valmentajien, joukkueenjohtajien ja huoltajien lisenssit.
  • Joukkueen suositellaan hankkivan toimihenkilöiden käyttöön OKKn edustusasun (valmentajatakki tai kevyttoppapuku). Edustusasua on velvoite käyttää OKKn valokuvauksessa ja peleissä.
  • Päivitetyt ohjeet annettu joukkueenjohtajille 15.8.11.

5.3 SEURAN TALKOOTYÖOHJE

Yhdistyksen jäsenet voivat talkootyönä tehdä varainhankintaa, joka ei ole seuran varsinaista yleishyödyllistä toimintaa. Talkootyölle on asetettu muun muassa seuraavat ehdot:

1. Talkootyöstä maksettu korvaus voi olla veroton vain rekisteröidylle, yleishyödylliselle yhdistykselle, joka käyttää varat yleishyödyllisten päämäärien tukemiseen.

2. Talkootyöstä tai tukijoiden hankinnasta saatava hyöty on jaettava laajemmalle piirille kuin työn suorittajille. Työn suorittajat eivät voi korvamerkitä hankkimiaan varoja omaan käyttöönsä (paitsi heikossa taloudellisessa asemassa olevat perheet). Henkilökohtaisen talkootyömäärän tai tukijoiden hankkimisen perusteella ei siis voi myöntää alennuksia joukkueen maksuista.

3. Työtä tehdään yhdistyksen perus- tai sitä tukevalla toimialueella.

4. Työltä on puututtava työn johto ja valvonta työn teettäjän osalta.

5. Talkootyö ei saa edellyttää mitään erityistä ammattitaitoa.

6. Talkootyö on luonteeltaan tilapäistä. Omaan lajiin välittömästi liittyvä talkootyösopimus (esim. edustuksen toimitsijavuorot peleissä) voi olla pitkäaikainenkin.

7. Työtehtävä on selvästi rajattu.

8. Työn teettäjä ei saa nimetä työn suorittajaa.

9. Talkootyö ei saa olla elinkeinotoimintaa.

Joukkueen kokous voi päättää, että perhe voi suoriutua talkoovelvoitteistaan maksamalla osuutensa rahana joukkueen tilille, kun talkoilla kerätään varoja koko joukkueen hyväksi. Joukkuekokous päättää talkootyön, myyjäistuottojen, sponsoritulojen ym. käytöstä.

Yritykset tekevät mainosyhteistyötä OKK:n kanssa, ei yksittäisen pelaajan. Hallitus määrittää kausittain joukkueen saaman osuuden kausijulkaisu- tai hallimainosmyynnistä.


6. SEURAN VARUSTEET

6.1 YLEISTÄ

OKKn hallitus päättää vuosittain seuran varusteiden hankinnasta. Edustusasujen malleja uudistetaan tarpeen vaatiessa (riippuen vaatemerkistä), keskimäärin 3 vuoden välein. Hallitus päättää myös OKK-logon käyttöoikeudesta seuran varusteissa ja asusteissa. OKK-logoa ei saa käyttää muissa kuin seuran valitsemissa virallisissa edustusasuissa. Seura määrittelee myös viralliset peliasut ja niiden värit (kypärä, pelipaita, housut ja pelisukat). Toimihenkilöiden toivotaan edustavan OKKta peleissä OKKn virallisissa asuissa.

OKK hallitus on tehnyt päätöksen keväällä 2013, että seura ottaa käyttöön junioreiden pelipaitamaksun. Pelipaitamaksun suuruus määritellään erikseen ja ohjeistus annetaan joukkueenjohtajille ja rahastonhoitajille tarvittaessa kausittain.

Seura tarjoaa leijonaliigalaisille, G-F –junioreille kahdet maalivahtivarusteet ikäluokkaa kohden (ei luistimet, kypärä).

Pelipaitoja ja maalivahdinvarusteita kierrätetään seuran sisällä, ympäristöperiaatteiden ja kestävän kehityksen mukaisesti. Paidat ja varusteet inventoidaan vuosittain keväällä niiden kierrätyksen, kunnon ja lukumäärän tarkistamiseksi. Pelipaidat ja maalivahtivarusteet ovat seuran omaisuutta. Säilymisestä, kunnossapidosta ja korjauksesta vastaavat joukkueet.

Lisätiedoista, kierrätyksestä, varastosta ja hankinnoista huolehtii seurakoordinaattori. Hankinnoissa noudatetaan hallituksen tekemiä budjettipäätöksiä.

Seuran toimistolla on varustevarasto. Varusteiden kierrätystä tehdään OKKn www-sivujen kautta. Kierrätyskamojen tulee olla puhtaita ja ehjiä.

6.2 SEURAN EDUSTUSASUT PELEISSÄ

Seuralla on kaksi pelipaitaa (edustuspaita on vihreä ja kakkospaita on valkoinen). Pelihousut ovat mustat. Sukkien väri on vihreä (-keltaisella raidalla). Kypärä on kaudesta 2014-15 eteenpäin musta. Joukkueet käyttävät näitä varusteita osallistuessaan sarjaotteluihin, harjoitusotteluihin ja turnauksiin, eli edustaessaan OKKta.

Pelipaidat ovat seuran omaisuutta kierrätysideologian mukaisesti. Joukkueet huolehtivat siitä, että sen käytössä olevat pelipaidat siirtyvät siisteinä ja ehjinä eteenpäin seuraaville käyttäjille. Kaudesta 2014-15 alkaen joukkueet saavat myydä pelipaidan helmaan mainospaikan, mutta joukkue on vastuussa siitä, että mainoksen ompeleminen ja irrottaminen eivät riko paitoja. Tarkemmat ohjeet mainoksen koosta ja paikasta saa seurakoordinaattorilta.

Joukkueen paitasarjan vaihtuessa isompaan seura tarkistaa paitojen kunnon ja lukumäärän. Hävikistä ja rikkoutuneista paidoista seura veloittaa paidan hinnan joukkueelta. Palautetut paidat tulee olla ehjiä, puhtaita ja nimet ja mahdolliset mainokset poistettu. Seura ei painata erikoisnumeroita paitoihin.

Housujen väri on musta. Kypärän väri on kevään 2014 jäsenäänestyksen tuloksen mukaisesti jatkossa musta. OKK suosittelee, että joukkue pyrkisi käyttämään yhtenäistä väriä pelihousujen ja kypärien suhteen.

6.3 SEURAN EDUSTUSASUT

Kentän ulkopuoliseen edustamiseen seuran hallitus valitsee viralliset OKK asusteet, joissa saa käyttää seuran logoa. Toimittajana on Stadium. OKK seura-asuihin ei saa laittaa muita mainoksia.

Stadium ja OKK ovat tehneet yhteistyösopimuksen lokakuussa 2005. Stadium on OKKn virallinen asuste ja urheilutavarantoimittaja, ja näin pystymme tarjoamaan palvelua kaikille OKKn joukkueille mahdollisimman vaivattomasti. Tämä tarkoittaa, että kaikilla joukkueillamme on parempi mahdollisuus pukeutua tyylikkäällä ja yhtenäisellä tavalla. Mallistosta löytyy harjoitteluun, valmentamiseen ja vapaa-aikaan tarvittava vaatetus kaikille OKKn toiminnassa mukana oleville. Yhtenäisen ulkoasun ja mallistomme avulla haluamme vahvistaa seuran imagoa ja yhteishenkeä.

OKKn virallinen seuramallisto on tilattavissa esitteen avulla, ne ovat kokonaisuudessaan tilaustuotteita. Joukkueet tekevät yhteistilaukset Teamsales Stadium Tammistosta. Stadium suosittelee käytettäväksi OKKn tilauslomaketta, johon on tehty seuraprofiili. Se löytyy www-sivuilta klikkaamalla Stadium logoa. Täältä löytyvät myös mallistot, koot, tuoteselosteet ja hinnat. Tuotteissa on aina OKKn sekä Stadiumin logot. Teamsales Tammistosta voi joukkueelle tilata sovituskappaleita.

Yhteistyösopimus Stadiumin kanssa sitoo kaikkia OKKn joukkueita sekä tukee OKKn junioritoimintaa. Kun OKKn joukkueet, pelaajat, vanhemmat ja muut OKK henkiset asioivat Stadiumilla ostos ohjataan OKKn junioritoimnnan kehittämiseen myymälän kassalla. Kaikki Stadiumista tehtävät ostokset niin OKK asusteet, jääkiekkovarusteet ja tarvikkeet kuin muu Stadiumin valikoima tuo tukea junioritoiminnalle. Yksittäinen OKKn jäsen on aina oikeutettu kaikkien Stadium myymälöiden kanta-asiakasetuihin ja Card-hintaan, kun ostos ohjataan OKKlle.

6.4 SEURAN FANITUOTTEET

Pelisukkia, asusteita ja muuta OKK fanikamaa saa ostaa seuran toimistolta. Joukkueen käyttöön löytyy mm. viirejä, OKK logollisia kiekkoja ja logohuppareita. Fanituotteiden myynti uudistuu kaudella 2014-15, kun OKK aloittaa yhteistyön Hockey Basen kanssa.

6.5 SJL SUOSITUKSET JUNIORIVARUSTEISTA


   
Lisää uutisia
Oulunkylän Kiekko-Kerho
«  Elokuu   »
Ma Ti Ke To Pe La Su
123456
78910111213
14151617181920
21222324252627
28293031
 
Ilmoittautuminen
Palautteet
Ilmoittaudu mukaan luistelu- ja kiekkokouluun
Kategoriat